Visakoivumetsikön perustaminen

Visakoivun viljelypaikoiksi soveltuvat  lehdot, OMT ja MT tyyppiset metsämaat.  Peltomaista soveliaimpia ovat hieta- ja multamaat. Hiedan tai mullansekaiset savimaatkin ovat  kelvollisia. Jäykät savimaat ja hiesusavimaat  ovat vaikeasti viljeltäviä. Suopellot eivät sovellu visakoivun viljelyyn lainkaan. Kivikkoiset, valoisat ja kohtalaisen rehevät moreenimäet ovat  luonnonvisojen  esiintymispaikkoja.

Syrjäisillä hirvien suosimilla alueilla ei visakoivua pidä viljellä ilman alueen riista-aitausta.

Visaviljelmää pellolle perustettaessa  kannattaa maa valmistella ennen istutusta hyvään kasvukuntoon. Tarkistetaan ojituksen tarve, tehdään tarvittavat rummut ojien ylitystä varten,  suoritetaan maan muokkaus ja rikkakasvien torjunta.  Käyttökelpoinen menetelmä on esimerkiksi; syyskyntö, kevätmuokkaus, rikkakasvien ruiskutus  heinäkuussa Roudup Biolla (Kemira) ja seuraavana keväänä istutus.  Metsämaalle viljelmää perustettaessa  parhaan lähtökohdan  saa kun  päätehakatun kuusikon hakkuutähteet kerätään  hakkeesi tai poltetaan. Hakkuutähteiden poistaminen helpottaa alueella kulkemista viljely- ja karsinta- ja muiden hoitotöiden töiden aikana.  Heti hakkuun jälkeen alue muokataan metsä-äkeellä tai mieluummin laikutetaan kevyesti kaivinkoneella. Istutus tehdään hakkuun jälkeisenä keväänä. Kun istutus suoritetaan heti hakkuun jälkeen ovat taimet voimakkaampia rikkakasvuston  noustessa pääosin vasta seuraavana vuotena.

  Ennakoivasta heinäntorjunnasta huolimatta heinää joudutaan torjumaan istutuksen jälkeisinäkin vuosina. Mekaanisen heinäntorjunnan lisäksi voidaan  taimien tyvien ympärille sirotelle Casoron G (Berner) torjunta-ainetta. Sirotteen levitys on tehtävä huolellisesti ohjeen mukaan tyvivaurioiden välttämiseksi. Heinittymistä vähentämällä pienennetään myös myyrätuhoja ja sienien aiheuttamaa versolaikkutautia. Istutuksen jälkeen taimet suojataan  30 cm korkeilla muovisilla myyräsuojilla. 

Istutukseen käytetään joko siemenviljelyksessä tuotetuista siemenistä kasvatettuja siementaimia joista visautuu noin 60 - 70 %, tai mikrolisättyjä kloonitaimia jotka ovat 100 prosenttisesti visoja. Käytettäessä siementaimia istutustiheys on 1600 - 2000 tainta hehtaarille. Kloonitaimia käytettäessä  istutusmäärä on  pellolle istutettaessa  1400 tainta ja metsämaalle noin 1200 tainta hehtaarille. Istutusalueelle pitäisi istuttaa vähintään kolmea kloonia vuororivein. Koska kloonien käyttöarvoa ei tunneta istutusvaiheessa on järkevää istuttaa kloonit riveittäin, että harvennushakkuissa voidaan poistaa heikompia klooneja ja suosia parhaita klooneja. Metsämaalle istutettaessa voidaan käyttää pienempää taimimäärää kuin peltoistutuksessa, koska metsämaalle syntyy muuta puustoa, joka alkuvaiheessa pitää liiallista oksittumista kurissa. Istutuksessa voidaan käyttää myös  siementaimien ja kloonitaimien sekaistutuksia mitä moninaisimmin variaatioin.

Esimerkkilaskelma perustamiskuluista

Siementaimia 1600 kpl/ha  á 0,6 € =  960,00 €

Istutus 1600 x 0,15                        =  240,00€

                Yhteensä 1200 €

Kloonitaimia  1200 kpl/ha á 1,2 €  = 1440,00 €

Istutus 1200 x 0,15 =                       180,00 €

                Yhteensä 1620 €

Visakoivikko voidaan perustaa myös kylvämällä visakoivun siementä suoraan metsään, jolloin perustamiskustannukset tulevat todella edullisiksi.  300 g siemeniä hehtaarille, siemenen kilohinta on noin 850 €, itävyys vaikuttaa hintaan. Hehtaarikustannus 255 € plus kylvötyö. Vaikeudet ja kustannukset tulevat muutaman vuoden kuluttua kun kylvötuppaista pitäisi valita jätettävä visakoivu, vaikka visan merkkejä ei taimissa vielä ole havaittavissa. Hoitamattomana tällaisesta viljelyksestä syntyy huonolaatuinen rauduskoivikko.