Yhteystiedot

Visaseura ry
Keinumäentie 15
17200 VÄÄKSY

sihteeri (at) visaseura.com

Uutiset

24.3.2014 Seuran uusi sihteeri Lue lisää » 24.2.2014 Vuosikokous 2014 Lue lisää » 22.1.2014 Seuran sihteeri vaihtuu Lue lisää » 21.1.2014 Visakoivun kasvatus ja käyttö-kirja Lue lisää » 27.12.2013 Vuoden 2014 aikatauluja Lue lisää » 10.10.2013 Visakoivun kaupasta opinnäytetyö Lue lisää »

Valikoiva karsinta

 Katso myös Kuvia valikoivasta karsinnasta I

                 Kuvia valikoivasta karsinnasta II (pdf-tiedosto)

Valikoivan karsinnan kehittäneen, Mynnilän Arboretumin isännän Ensio Soutamon ohjeet:

Menestyksellisen visan kasvattamisen perusedellytyksenä on huolehtia kasvatusvaiheessa oksien karsinnasta, jotta saadaan mahdollisimman paljon arvokasta, oksatonta, sorvikelpoista ja suoraa tyvitukkia. Tällaisen raakapuun arvo on kymmenkertainen oksaiseen puuhun verrattuna, ja sorvivisalla on hyvä kysyntä.
Hoitamattomana visakoivujen eri alkuperät kasvattavat runsaasti haaroja, jotka ovat hyvin eripaksuisia. Tämä voidaan estää ns. valikoivalla karsinnalla, jonka tavoitteena on pitää puu yksirunkoisena ja lisätä näin arvokkaan sorvitukin osuutta.

Karsinta tulee aloittaa jo toisena kasvukautena istutuksen jälkeen

Parina ensimmäisenä kesänä karsinta on lähinnä kilpalatvojen eli haarojen poistoa. Sen jälkeen aletaan poistaa paksuimpia oksia ja jättää ohuimpia oksia yhteyttämään. Niitä karsitaan niiden paksuunnuttua seuraavina vuosina. Oksia poistetaan vaiheittain, visa-alkuperästä riippuen aina 3-6 metrin korkeuteen asti. Tavoitteena on, että puusta ei tarvitsisi koskaan poistaa yli 20 mm paksuja oksia.
Varminta olisi saada oksat poistetuksi alle 15 mm paksuisina. Karsinnassa oksa leikataan poikki mahdollisimman läheltä runkoa, 90 asteen kulmassa oksaan nähden, tyvilaajentumaa eli oksankaulusta vahingoittamatta.
Oikein poistetun oksan leikkausjälki on pyöreä, jolloin kylestymispintaa on vähiten.
Mikäli visaa karsitaan kuten mäntyä, järjestelmällisesti alhaalta ylöspäin, niin poistettavat oksat ovat saattaneet kasvaa jo noin kahden metrin karsintakorkeuteen tultaessa hyvin
paksuiksi(halkaisijaltaan 30-40 mm paksuiksi).
Tällaisia paksuja oksia karsittaessa oksan poistoarpi aiheuttaa runsaasti väri- ja lahovikoja runkopuuhun, ja ne paranevat yleensä hitaasti verrattuna pienien oksien poistoon, jotka kyljestyvät viimeistään 2-3 vuodessa.
Valikoivalla karsinnalla minimoidaan väri- ja mahdolliset lahoviat.

Jos syystä tai toisesta tyvisorvitukin pituudeksi on jäänyt 2-3 m, joka päättyy paksujen oksien “pantaan”, voidaan valikoivaa karsintaa vielä kuitenkin jatkaa. Tällöin latvuksen sisään ylipaksujen oksien yläpuolelle saadaan syntymään vähintään sorvitukin minimipituuden (80 cm) edellyttämiä oksattomia pätkiä.

Typistäminen hillitsee oksan kasvua

Oksan liiallista kasvua voidaan hillitä myös typistämisellä. Sitä suositellaan kuitenkin käytettäväksi vain oksien ohuissa kärkiosissa, kun puussa on esimerkiksi tasapaksut kilpalatvat. Tällöin on turvallisempaa typistää toista latvahaaraa, kuin poistaa se kokonaan, ettei tuuli tai lumi katkaisisi jäljelle jäävää haaraa haarautumiskohdasta.
Oksa voidaan poistaa vuoden kuluttua latvaverson vahvistuttua ja typistetyn haaran kasvun tyrehtyessä. Typistettyyn oksaan on hyvä jättää vähän eläviä lehtiä silmuineen, jotka huolehtivat nestevirtauksesta ja pitävät oksan hengissä poistamisajankohtaan asti.
Typistämistä ei tule käyttää paksuille oksille, kuten aikaisemmin on usein ollut tapana.

Kuinka paljon kerralla pois?

Visakoivun karsinnassa pätee sama ohje kuin männyn karsinnassa: Nuorelle puulle jätetään oksistoa puolet puun kokonaispituudesta. Laskettaessa visan karsintakorkeutta on huomioitava valikoivassa karsinnassa latvuksen sisältä poistetut paksuimmat oksat.
Karsintahan tapahtuu kasvun kustannuksella: Mitä enemmän yhteyttämispintaa, sitä paremmin puu kasvaa.
Visan karsinnassa käytetään aluksi puutarhasaksia, sekatöörejä, joilla tullaan toimeen muutama vuosi. Puiden kasvaessa tarvitaan sekä kevyitä että järeämpiä varrellisia leikkureita.
Kevyillä voidaan karsia ja poistaa kilpalatvoja, kun puiden pituus on alle 4 m. Järeämmillä leikkureilla yletytään aina kuuteen metriin asti. Teleskooppileikkuri on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, koska varren pituutta voidaan kätevästi säätää työskentelyn aikana.
Mäntyjen karsinnassa käytetään lähes yksinomaan sahaa, mutta koivuille sitä ei suositella.Sahan leikkausjälki on epätasainen ja rungon vioittumisvaara on suurempi kuin leikkurilla, joka jättää sileän jäljen.

Karsinta kesäkauden aikana

Epätasainen leikkauspinta saattaa edistää sieni-infektioiden pesiytymistä leikkuupinnan kautta runkoon. Karsintavälineiden hankintaan kannattaa panostaa, sillä hyvät työvälineet nopeuttavat karsintaa ja tekevät työn mielekkääksi.
Tämän hetkisen tietämyksen mukaan visakoivun paras karsinta-aika on juhannuksesta heinäkuun loppuun. Karsinnan aiheuttama vaurio ehtii tällöin parantua ennen koivun talvilepoa, puun omien lahontorjuntamekanismien sekä solutoiminnan vaikutuksesta.
Samalla voi kerätä itselleen talven vihta/vasta-ainekset omasta visakoivumetsiköstä.
Vuotuisella valikoivalla karsinnalla, jota tehdään noin kymmenen vuoden ajan, päästään 4-6 metrin karsintakorkeuteen riippuen visojen alkuperästä, maan viljavuudesta ja kasvatustiheydestä. Hyvin hoidettua työtä palkitaan jo väljennyshakkuissa, ja 40-50- vuoden iässä tehdään päätehakkuu.
Vaikka visan viljely lisääntyy, hyvälaatuinen sorvivisa tulee jatkossakin olemaan Suomen tuottavin puulaji. Karsimattoman, huonolaatuisen visakon omistaja voi jatkossa törmätä myyntivaikeuksiin.


Lyhennelmä Itä-Hämeen MHY:n Kotimetsä 3/2006- lehden artikkelista.